Tiedotteet
Järjestöjen kannanotto: mielenterveysalan lainsäädäntö kaipaa perusteellista uudistamista
Mielenterveysalan valtakunnallisten järjestöt esittävät, että mielenterveys- ja päihdepalveluista ei säädettäisi valmisteilla olevassa terveydenhuoltolaissa, vaan niistä säädettäisiin erillisessä laissa.
Mielenterveyslaki säätelee nykyään lähinnä pakkotoimia psykiatrisessa hoidossa. Parhaillaan valmistellaan itsemääräämisoikeuden rajoituksia koskevaa puitelakia, johon on tarkoitus sisällyttää kehitysvammaisiin, vanhuksiin ja lapsiin liittyvien määräysten ohella psykiatristen potilaiden pakkohoitoa, eristämistä ja muuta itsemääräämisoikeuden rajoitusta koskevat asiat. Nykyistä mielenterveyslakia ei tästä syystä enää tarvita, mutta sen sijaan siihen, että säädettäisiin mielenterveys- ja päihdepalvelulaki, on monia painavia syitä.
Mikäli palvelut säädetään osana valmisteilla olevaa terveydenhuoltolakia, eivät ne tavoita kaikkein kipeimmin palveluita tarvitsevia. Mielenterveyspalveluissa ”yleisen lainsäädännön” toimivuudesta on valaiseva esimerkki laki hoitotakuusta, joka ei käytännössä toimi. Koska asianmukaisia palveluita ei ole riittävästi, ei myöskään hoitojonoja synny. Lain kirjain täyttyy, mutta käytännössä liian moni jää vaille asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta.
Valmisteilla oleva terveydenhuoltolaki, johon yhdistetään nykyiset kansanterveyslaki ja erityissairaanhoitolaki, tulee todennäköisesti olemaan hyvin yleinen eikä vielä tiedetä, tuleeko siihen myös päihdekysymykset ja kaksoisdiagnoosipotilaiden hoito. Näiden lisäksi monia muita lakiuudistuksia viedään eteenpäin toisistaan erillään. Kukaan ei koordinoi, että esim. kaikki potilaiden psyykkiseen hoitoon, kuntoutukseen ja sosiaalisiin tukitoimiin liittyvät asiat tulevat otetuksi huomioon (esimerkiksi toimeentulo, ammatillinen kuntoutuminen, hoitolaitosten käyttäminen asumistarkoituksiin).
Tähän ongelmaan kiinnitti syyskuussa 2009 huomiota myös Valtiontalouden tarkastusvirasto lausunnossaan 194/2009 Mielenterveystyön lainsäädännön toimivuus. He katsoivat, että palveluista tulisi säätää erillisessä laissa.
Myös mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoidon ja kuntoutuksen tulee muodostaa saumaton palvelukokonaisuus. Hoidon ja kuntoutuksen palvelut tulee saada yhdelle ja samalle hallinnon alalle. Hoito ja kuntoutus tulee käsitteinä erottaa selkeästi toisistaan. Hoito perustuu diagnoosiin ja on lyhytkestoista, kuntoutus perustuu toiminnalliseen tarkastelutapaan.
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisessä saumattomaksi kokonaisuudeksi on paljon tekemistä. Esimerkiksi ennaltaehkäisevä työ, kuten perheiden tukeminen siten, että ehkäistään yli sukupolvien menevä sairastuminen, on tällä hetkellä alue, joka on lähes täysin hoitamatta.
Mielenterveyden keskusliitto ry
Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry
Psykosociala förbundet rf
Suomen Mielenterveysseura ry
